Suomen virtavesien pohjassa elää hiljainen vanhus, joka kantaa kuorissaan vuosisatojen historiaa. Kyseessä on jokihelmisimpukka, tuttavallisemmin raakku. Tämä jopa 200 vuoden iän saavuttava laji on puhtaiden vesien symboli, mutta esiintymien kartoittaminen perinteisin menetelmin sukeltamalla on työlästä ja haastavaa.

Onneksi luonnonsuojelun työkalupakkiin on saatu uusi, mullistava apuväline: eDNA eli ympäristö-DNA. Tässä artikkelissa sukelletaan pintaa syvemmälle ja kerrotaan, kuinka moderni tiede auttaa turvaamaan arvokkaan raakkukantamme tulevaisuuden.

Jokihelmisimpukka on virtavesien herkkä aarre

Jokihelmisimpukka (Margaritifera margaritifera) on paljon enemmän kuin pelkkä simpukka; se on ekosysteemin avainlaji. Yksi ainoa raakku pystyy suodattamaan ja puhdistamaan kymmeniä litroja vettä vuorokaudessa, luoden samalla elintärkeää suojaa ja elinympäristöä muille lajeille, kuten lohikaloille.

Raakku on kuitenkin erittäin uhanalainen. Vesistöjen samentuminen, uomien muokkaus ja ilmastonmuutos ovat ajaneet lajin ahtaalle. Jotta voimme suojella jäljellä olevia kantoja, meidän on ensin tiedettävä tarkasti, missä niitä vielä esiintyy. Perinteinen sukeltamalla tehty kartoitus on hidasta, kallista ja joskus epätarkkaa.

Mitä on eDNA ja miten se toimii?

eDNA-menetelmät perustuvat siihen, että kaikki eliöt jättävät geneettisiä jälkiä elinympäristöönsä.

Aivan kuten rikospaikkatutkijat etsivät sormenjälkiä, vesistötutkijat voivat nykyään etsiä vedestä eliöiden irrottamaa geneettistä materiaalia. eDNA voi olla peräisin esimerkiksi limasta tai lisääntymissoluista. Vesinäytteistä voidaan laboratoriossa tunnistaa tarkasti sisältääkö vesi jokihelmisimpukan DNA-tunnisteita.

Menetelmän herkkyys on vertaansa vailla: se paljastaa lajin läsnäolon silloinkin, kun itse simpukoita ei visuaalisesti havaita.

Puro Analytics: Tarkkaa tietoa raakkukannoista

Teorian vieminen käytäntöön vaatii vankkaa asiantuntemusta. Olemme Puro Analyticsillä toteuttaneet useita kattavia raakkuselvityksiä, joissa on saatu erinomaisia tuloksia lajin levinneisyyden kartoittamisessa.

Puro Analyticsin asiantuntemus ja tarkat analyysimenetelmät ovat auttaneet löytämään jokihelmisimpukan esiintymiä täysin uusilta alueilta sekä varmentamaan tunnettujen kantojen tilaa. Kun tutkimus tehdään ammattitaidolla, saatu data on luotettavaa ja sitä voidaan käyttää suoraan konkreettisten suojelutoimien tai vesistörakentamisen suunnittelun tukena.

Miksi eDNA on erinomainen työkalu raakun suojelussa?

eDNA-menetelmän hyödyntäminen raakkukartoituksissa tarjoaa kiistattomia etuja:

1. Kustannustehokkuus: Ympäristö-DNA tarjoaa tavan kartoittaa laajoja vesistöjä erittäin kustannustehokkaasti.

2. Nopeus: eDNA-menetelmiä hyödyntämällä laajoja alueita voidaan kartoittaa nopeasti.

3. Tarkkuus: Menetelmällä voidaan havaita jopa mikroskooppisen pienten toukkavaiheiden läsnäolo, mikä on omiaan tekemään menetelmästä erittäin tarkan.

Tulevaisuus on geeneissä

Jokihelmisimpukka tarvitsee apuamme selviytyäkseen. Mitä tarkempaa tietoa meillä on lajin esiintymisestä, sitä paremmin voimme kohdentaa suojelutoimet oikeisiin paikkoihin. eDNA tarjoaa meille ne "silmälasit", joilla näemme pinnan alle tarkemmin kuin koskaan aiemmin.

Teknologia ja luonnonsuojelu kulkevat nyt käsi kädessä kohti puhtaampia vesiä ja elinvoimaisempaa luontoa.