Kirjoitettu:
4. joulukuuta 2025
Viitasammakon tunnistaminen: Kuinka eDNA tuo varmuutta luontoselvityksiin?
Maankäyttöhankkeiden ja kaavoituksen yhteydessä tehtävät luontoselvitykset vaativat tarkkuutta. Yksi selvitysten haastavimmista lajeista on EU:n luontodirektiivin tiukasti suojelema viitasammakko (Rana arvalis).
Koska kyseessä on direktiivilaji (Liite IV a), sen lisääntymis- ja levähdyspaikat on huomioitava tarkasti ympäristövaikutusten arvioinnissa (YVA). Lajin tunnistaminen maasto-olosuhteissa ei kuitenkaan ole aina yksiselitteistä.
Nykyaikainen teknologia tarjoaa tähän ratkaisun. eDNA-analyysi (environmental DNA) on noussut perinteisten menetelmien rinnalle tehokkaaksi työkaluksi, joka auttaa varmistamaan lajin esiintymisen haastavissakin kohteissa.
Miksi viitasammakko on haaste perinteiselle selvitykselle?
Kokeneetkin ympäristökonsultit tietävät, että sammakkoselvitykset ovat herkkiä olosuhteille.
Samankaltaisuus ruskosammakon kanssa: Viitasammakko ja ruskosammakko (Rana temporaria) ovat ulkoisesti hyvin samannäköisiä. Vaikka kokenut herpetologi tunnistaa lajit, hämärässä tai nopeissa tilanteissa visuaalinen määritys voi jäädä epävarmaksi ilman eläimen käsittelyä.
Lyhyt kutukausi: Perinteinen kartoitus perustuu usein koiraiden kutuäänten kuunteluun. Viitasammakon "pulputus" kuuluu kuitenkin vain lyhyen aikaa keväällä, ja se voi vaieta nopeasti säätilan muuttuessa.
Olosuhderiippuvuus: Jos sää on liian kylmä tai tuulinen suunniteltuna maastopäivänä, havainnot voivat jäädä saamatta, vaikka laji esiintyisi alueella.
Nämä tekijät luovat epävarmuutta: onko laji todella poissa, vai eikö sitä vain havaittu?
eDNA täydentää ja varmistaa havainnot
eDNA-menetelmää ei kannata nähdä perinteisen maastotyön korvaajana, vaan sen tarkentajana. Menetelmä perustuu vedestä otettavaan näytteeseen, josta analysoidaan lajistolle tyypillisiä DNA-jälkiä.
Mitä etuja eDNA tuo selvitysprosessiin?
Varmuus lajimääritykseen: Kun visuaalinen tai akustinen havainto on epävarma, eDNA-analyysi antaa geneettiseen tietoon perustuvan vahvistuksen lajista. Se poistaa tulkinnanvaraisuuden viitasammakon ja ruskosammakon välillä.
Pidempi aikaikkuna: DNA-pohjaisella tunnistuksella viitasammakko voidaan tunnistaa myös kuunteluikkunan ulkopuolella. Tämä tuo kaivattua joustoa näytteenoton aikataulutukseen ja vähentää sääolosuhteiden aiheuttamaa painetta.
Kustannustehokas esikartoitus: eDNA toimii erinomaisena "seulana". Jos vesinäytteestä ei löydy viitasammakon DNA:ta, voidaan suuremmalla todennäköisyydellä olettaa, ettei alue ole lajin merkittävä lisääntymispaikka. Positiivinen tulos taas auttaa kohdentamaan tarkemmat maastotutkimukset ja suojelutoimet juuri oikeisiin lampiin.
Luotettavampi lopputulos hankkeelle
Tilaajalle, olipa kyseessä kunta, ympäristökonsultti tai ELY-keskus, tärkeintä on selvityksen luotettavuus.
Käyttämällä eDNA-menetelmää osana luontoselvitystä, pienennetään riskiä sille, että direktiivilaji jää huomaamatta. Tämä tuo oikeusvarmuutta kaavaprosesseihin ja ehkäisee yllätyksiä rakennusvaiheessa. Menetelmä on myös eläinystävällinen, sillä se ei vaadi eläinten pyydystämistä tai häiritsemistä.
Suunnitellaan sopiva selvityskokonaisuus
Parhaaseen tulokseen päästään usein yhdistämällä asiantuntijan maastotuntemus ja moderni laboratoriotekniikka.
Onko teillä alkamassa hanke, jossa viitasammakon esiintyminen on selvitettävä? Ota yhteyttä, niin katsotaan, miten eDNA-palvelumme voi tukea luontoselvitystänne ja tuoda projektiinne kaivattua varmuutta.